Onko rajatiedon tutkiminen muuttanut minua..

Takanani on tällä hetkellä vähän yli 300 keikkaa rajatiedon tutkimisen puitteissa.Kaikki lähtee alkuun aina jostain ja tämä tottakai pätee myös minun kohdallani.Muistan sen Mikan joka 2014 painoi veljensä kanssa, lähes joka viikonloppu jossain päin Suomea eri kohteiden perässä.Se 2014 Mika oli äärimmäisen innostunut ellei, jopa tietyllä tapaa liiankin innostunut juuri alkaneesta harrastuksesta.Silloin mentiin eteenpäin tunteella ja monesti se järki jäi ns.narikkaan ja tunne vei eteenpäin liikaa.Jos nyt 2017 muistelee tuota aikaa niin tavallaan olen surullinen,koska niitä tuntemuksia mitkä silloin ensi kerran sai kokea henkimaailman ilmiöiden vuoksi,niin ne eivät enää koskaan voi palata täysin entiselleen.Uudet kokemukset olivat silloin täysin ainutlaatuisia ja aiheuttivat lähes hysteerisen onnistumisen olotilan.Mutta entäpä sitten esimerkiksi aistit ja niiden muutokset 2014 tähän hetkeen? Ero tuossa asiassa on aivan järkyttävä…Nykyään kun menen kohteeseen pystyn aistimaan yllättävänkin selkeästi, jos kohteessa ei ole kaikki ihan kohdallaan tai siellä on runsaasti henkimaailman aktiivisuutta.En olisi ikinä uskonut että ihminen voi tässäkin näin radikaalisti kehittyä,mutta tottakai olen kiitollinen kun näin on käynyt.Oli se sitten sitä kuuluisaa henkistä kasvua tai mitä lie,mutta ero on todellakin hämmentävän selkeä.Nyt moni ajattelee…”onpas siinä tympääntynyt ja konemainen aavetutkija,kun ennen kaikki niin kosketti ja nykyään kaikki olevinaan niin tuttua ja ennalta arvattavaa”….VÄÄRIN!!! Voin käsi sydämellä sanoa,että olen 2017 vieläkin motivoituneempi ja osittain valmiimpi näitä asioita tutkimaan,kun silloin 2014 kun touhu lähti käyntiin.Sillä FAKTAHAN on se että minä etkä sinä eikä KUKAAN meistä tulee koskaan oppimaan näitä asioita täydellisesti.Jokainen uusi kohde on uusi tarina ja uusi mahdollisuus oppia lisää…Sinä joka eksyit jostain kumman syystä tätä lukemaan…Juuri sinun takia lopetan tämän fiilistelyn tähän ja palaan asiaan kertomalla ensimmäisestä tutkimuksesta 2014 muutamia seikkoja mitkä eivät vieläkään mahdu minun tajuntaani…Ja hei…tämän ja tulevien tekstieni kielioppi ja oikeinkirjoitus tulee olemaan aivan yhtä ala-arvoista kuin nyt,koska MINÄ EN AJATTELE MITÄ KIRJOITAN VAAN KIRJOITAN SUORAAN MITÄ AJATTELEN.

Tietoa kirjoittajasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *